Viron musiikkia ei Suomessa kovin paljon kuule. Se on harmi, sillä Virossa tehdään musiikkia varsin monipuolisesti. Vaikka Viro onkin maantieteellisesti lähellä Suomea, eroavat maiden musiikit toisistaan melkein yön ja päivän tavoin. Siinä missä suomalaiset luottavat paljon hevin ja metallimusiikin voimaan, Viron musiikki ammentaa etno- ja folkmusiikista. Erilaiset kansanmusiikkiyhtyeet ovatkin Virossa huomattavasti suositumpia kuin Suomessa. Viime vuosina maat ovat kuitenkin lähestyneet toisiaan myös musiikillisesti. Suomalainen musiikki on saanut hieman kevyempiä sävyjä uusien naisartistien myötä, jotka luottavat pääosin suomenkielisen popmusiikin voimaan. Samaan aikaan myös Virossa nuoret naislaulajat ovat saaneet entistä enemmän näkyvyyttä ja suosiota. Yhä useammin myös virolainen musiikki lauletaan ja sanoitetaan kokonaan viroksi.

Viron musiikkia vievät eteenpäin naiset

Viron musiikki on viime vuosina muuttunut hyvin naisvaltaiseksi. Jossakin vaiheessa mieslaulajista on ollut jopa huutava pula, sillä laulamista ei Virossa jostakin syystä ole pidetty kovinkaan miehekkäänä. Pikkuhiljaa miehet ovat kuitenkin löytäneet laulamisen uudelleen, mutta tällä hetkellä musiikki Virossa on hyvin naisvaltaista. Virossa tällä hetkellä johtavia naisartisteja ja yhtyeitä ovat esimerkiksi tyttörokkibändi G.O.S.H ja amerikkalaistyylistä poppia laulava Epp Kõiv. Virolainen musiikki on viime vuosina ottanut suuria harppauksia eteenpäin. Neuvostoaikana musiikillinen ilmaisu ja eri musiikkityylit olivat tarkasti valjastettuna propagandan ja nationalismin käyttöön. Länsimaista popmusiikkia ei siis silloin voinut Virossa kuulla.

Viron musiikki onkin viime vuosina kehittynyt huimaa tahtia. Siitä esimerkkeinä ovat juuri vahvat naisartistit, kuten Kõiv ja G.O.S.H. Etenkin nuoren sukupolven naiset ovat innostuneet tekemään populaarimusiikkia. Rock ja pop kasvattavat jatkuvasti suosiotaan, ja nuoret ovat hiljalleen löytämässä omaa tyyliään. Viron musiikkikenttä on toistaiseksi varsin kehittymätöntä, ja useat kuuluisatkin artistit toimivat vielä täysin ilman manageria tai muuta tukea. Usein bändit ja artistit sopivat keikkansa itse, ilman managerin tai ohjelmatoimiston apua. Tämäkin muuttuu hiljalleen: suurimmat naisartistit tekevät musiikkia jo todella ammattimaisesti. Toivottavasti myös miehet löytävät musiikin tulevaisuudessa.

Kansanmusiikki on yllättävän suosittua

Viron musiikki eroaa suomalaisesta myös siten, että kansanmusiikki on jopa yllättävän suosittua. Ei ole lainkaan tavatonta, että yhtye tai artisti, joka ammentaa kansanperinteestä, putsaa palkintopöydän virolaisen populaarimusiikin suurimmassa palkintogaalassa. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2015, kun kansanmusiikkiyhtye Curly Strings valittiin vuoden bändiksi ja vuoden tulokkaaksi Estonian Music Awardseissa. Lisäksi yhtyeen levy Üle ilma valittiin myös vuoden albumiksi. Kansanmusiikki on Virossa myös nuorten kiinnostuksen kohteena. Folkmusiikki kokoaa yhteen kaikki ikäpolvet, siinä missä Suomessa se mielletään lähinnä vanhojen mummojen tanhuamiseksi. Esimerkiksi kansanmusiikkia opettavat akatemiat ovat Virossa jatkuvasti täynnä innokkaita nuoria.

Viron musiikki ammentaa siis paljon vanhasta kansanperinteestä. Yhtyeet, kuten Curly Strings, Metsatöll ja Svjata Vatra, yhdistelevät musiikissaan rohkeasti kansanmusiikkia nykypäivän musiikkiin. Esimerkiksi Metsatöll soittaa metallista folkia, ja kappaleiden sanoitukset kertovat muun muassa virolaisesta muinaisuskosta tai Viron värikkäästä historiasta. Viron musiikkiin vaikuttaa varmasti paljon Viron historia osana Neuvostoliittoa. Kansallinen identiteetti oli tukahdutettuna useita vuosikymmeniä, ja esimerkiksi virolaismieliset kansanlaulut olivat pitkään kiellettyjä. Nyt maan vapautuessa omasta kansallisuudesta ja kansanperinteestä halutaan ottaa kaikki irti. Kansanmusiikki on varmasti suuressa osassa, kun virolaisnuoret rakentavat omaa kansallisidentiteettiään.

Tulevaisuus näyttää valoisalta

Viron musiikki elää todellista nousukauttaan. Suomeenkin virolaisten yhtyeiden ja artistien tuotanto leviää, joskin tahti on vielä hidasta. Virolaisyhtyeistä ainakin Curly Strings ja Metsatöll ovat keikkailleet jonkin verran myös Suomessa, mutta suurimmille festarilavoille virolaiset eivät vielä ole päässeet kapuamaan. Virolaiset yhtyeet ja artistit ovat kuitenkin onnistuneet keräämään kourallisen innokkaita suomalaisfaneja, joten virolaisen musiikin läpimurto lienee Suomessa vain ajan kysymys. Ainakin maamme musiikkimaut ovat jatkuvasti lähempänä toisiaan.